Minulla on unelma

Ihmisellä täytyy olla unelmia. Ilman niitä, mitä ihminen oikeastaan on? Jopa nyt, ennen kuntavaaleja 2008. :-)

Unelmoin ajasta, jolloin me tavalliset tossunkuluttajat olemme vihdoin tai oikeammin jälleen onnistuneet rakentamaan apparaatin tai systeemin tai järjestelmän, joka ajaa meidänkin asioitamme. Asioina. Aikuisen oikeesti.

Aika ajoin se on meiltä onnistunut. Edellisen kerran noin 100 vuotta sitten. Silloin kun nykyiset puoluet, osuustoiminta ja ammattiyhdistysliike syntyivät. Mehän ne perustimme. Ja rakensimme. Ne olivat lupaavia, asiaamme hoitavia yhteisöjä.

Se oli silloin. Ja vuodet ovat tehneet tehtävänsä. Niistä on tullut instituutioita, byrokratian osasia. Ainoan Oikean Totuuden temppeleitä (AOT).

Puolueet ovat sadan vuoden aikana kehittyneet itsellisiksi. Jopa itsekkäiksi. Ne tulevat toimeen ilman meitä. Ne eivät meidän yleisiä ja yhteisiä asioita, meidän ehdoillamme, enää hoida. Ne hoitavat omia asioitaan. Poliitikoista on tullut puolueaateli, jonka elämisen ja etuoikeudet me rahoitamme. Itse asiassa meitä tarvitaan vain silloin, kun pitää käydä äänestämässä. Ja se aika on taas käsillä.

Moni politiikkaan mukaan lähtenyt - suurin osa? ehkä jopa kaikki? - lähtevät mukaan hoitaakseen yhteisiä asioitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Miksi sitten huomattava osa meistä tavallisista kansalaisista on sitä mieltä, että he eivät meidän asioitamme hoida? Että he hoitavat vain omia ja puolueensa asioita? Koska poliittinen järjestelmämme on muuttunut ja muutettu sellaiseksi, että se ei ole mahdollista. Tästä linkistä löydät vastaukset siihen, miksi ja miten.

Eikä puolueitten sisältä muutosta voi saada aikaan. Onko se sitten yleensäkään mahdollista? Miten?

Se on mahdollista. Kysymys ei ole edes siitä onnistummeko, vaan siitä milloin onnistumme. Onnistuimmehan 100 vuotta sittenkin. Kysymys on siitä, milloin riittävän moni on lopen kyllästynyt puolueitten toimintatapoihin ja niiden politikointiin ja asioitten huonoon hoitoon.

Vastaus on jopa yksinkertainen: äänestä tyhjää, nollaa, ykköstä, ääretöntä, Minni Hiirtä, Aku Ankkaa tai vaikka Kirkkovenettä. Pakota siis ääntenlaskijat mitätöimään äänesi. Helppoa, eikö totta?

Jaa, että ei toimi?

Kyllä muuten toimii. Ei silloin, jos tämän tekee yksi, tai kaksi tai muutama. EVVK. Mutta jos sen tekee 100 tai 1.000 tai 10.000 tai 100.000 tai ….se toimii. Yhdessä mitätöidyt äänet ovat hyvin merkittävä kannanotto. Mutta vain yhdessä. Ja vain, jos on käynyt äänensä käyttämässä. Eli käyttänyt äänensä osoittamaan, että yksikään puolueista ei ole äänen arvoinen.

Ja mitätöityjen äänien vaikutus vain korostuu kun, aikaisemmasta trendistä poiketen, äänestysvilkkaus kasvaa. Äänestämättä jättäminen, eli vaalien yli nukkuminen ei ole mielenilmaus. Tai sitä ei ainakaan sellaisena pidetä. Sitä vain taivastellaan. Äänestäminen, vaikkakin tyhjän äänestäminen on mielipide, aktiivinen valinta. Se on itse asiassa ainoa tapa saada aikaan muutos.

Siksi:

Äänestä Kuntavaaleissa 2008 Äänestä vastuullisesti Äänestä KIRKKOVENE valtuustoon