Tytöt ovat tyhmempiä kuin pojat

Kun aikoinaan koulutin ja konsultoin lähinnä yritysjohdolle päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja suunnittelua, olin havaitsevinani selkeän eron miesten ja naisten tavassa tehdä päätöksiä.

Miehet painottavat tavoitteita tai, “mitä siitä voin hyötyä”-tyyppistä lähestymistapaa. Se tuntuu aika usein johtavan siihen, että tulee turpiin. Mutta niin tehdään kerta toisensa jälkeen. He eivät seurauksia välttämättä ajattele.

Naiset ajattelevat ensin seurauksia. Eli “mitä haittavaikutuksia tai seuraamuksia minulle/meille koituu jos teemme…” - painottunut lähestymistapa. Tulee harvemmin turpiin. Mutta saattaa olla myös syy siihen miksi aika monet naiset tuntuvat jättävän päätöksien tekemisen. (Ei läheskään kaikki täysin, mutta monet jossain määrin.) Siksi naisia kai yleisesti ottaen pidetään huonoina päätöksentekijöinä. (Ei kaikkia.)

Voisiko todella olla niin, että yksittäisen kuntalaisen, kunnan ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta järkevin annettu ääni on mitätöitävä ääni?

Jos vastaaja on henkilö, joka katsoo, että tähän mennessä harjoitettuun politiikkaan täytyy saada selkeä muutos, vastaus on ilman pienintäkään epäilystä ja yksiselitteisesti: Kyllä.

Miksi:

Koska ainoa tapa saada aikaan muutos on vaikuttaa puolueiden toimintaan, heidän päätöksenteossaan. Saada heidät ymmärtämään, että heidän toimintaansa ollaan, tekemisen tasolla erittäin tyytymättömiä. Että heidän tulee ryhdistäytyä. Ja alkaa toimia siten kuin me, äänestäjät haluamme.

Koska puolueeseen mukaan lähtemisellä ei ole minkäänlaista vaikutusta puolueen linjaan kuitenkaan. Ei vaikka Arkadianmäellä istuisit. Merkittävät päätökset tehdään sulle – mulle periaatteella puolueiden kesken, ennenkuin ne muodollisesti tuodaan päätettäviksi esimerkiksi valtuustosaliin tai Eduskuntaan. Eivätkä niissä palavereissa ainakaan ensimmäisen kauden rivikansanedustajat ole edes mukana päättämässä. Tuskin toisenkaan.

Koska edes uuden puolueen perustamisella asia ei ole autettavissa. Laskepa kuinka kauan Soini on perussuomalaisiaan rakentanut. Ja kuitenkin perussuomalaisten voitto Helsingissä oli toiseksi suurin, eli 1,6 % kasvu. Tulos viime kuntavaaleissa 4054 ääntä. 64 ääntä enemmän kuin neljä vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan yli 450.000 äänioikeutetusta. Alta 1 prosentti kaikista. Alle 2 prosenttia annetuista.

Sillä voitolla tuli valtuustoon 1 paikka. 85 valtuustopaikasta. Muuta siinä sitten maailma. Tai edes Helsinki.

Suurin voitto oli muuten kokiksilla 3 prosenttia ja 1781 ääntä, suurin tappio vihreillä – 3,7 % ja 1991 ääntä. Siis niistä noin 260.000 jotka vaivautuivat äänestämään.

Sillä lähes 200.000 jätti äänioikeutensa käyttämättä. 43 prosenttia. Lähes puolet. Kuka mistäkin syystä. En yhtään ihmettele, että puolue-eliittimme on huolissaan. Sitä harmitellaan ja mietitään mitä vastuuttomampia temppuja saada äänestäjät uurnille. Viimeisin on ehdotus alentaa äänestysikärajaa 16 vuoteen.

Jatkoa seuraa.